Varputaito on hyvin vanha käsite ja työkalu. Ympäri maapallon sen käytöstä on viitteitä ja esim pohjois-afrikan vuoriston luolissa on kuvia varpumiehistä.
Monille tulee varvun käytöstä mieleen kaivon paikan katsominen. Siihenhän pajunvitsaa on käytetty vaikka kuinka kauan hyvin tuloksin. Sympaattinen hermosto reagoi vesisuonen säteilyyn ja kääntää varvun. Suomalaisista noin puolella väestöstä on valmius saada varpu taipumaan.
Esko Jalkanen kuvaili varputaitoa positiiviseksi selvänäöksi. Miten se liittyy vesisuoniin? No eipä oikeastaan mitenkään. Varvun käyttö on hyvin moninaista ja rajana on oikeastaan vain mielikuvitus.
Yhteinen tekijä on, että sitä käytetään tiedon hakemiseen, tutkimiseen ja sitä kautta auttamiseen.
Sellaiset asiat kuin raha ja ihmissuhteet eivät kuulu mitattaviin asioihin. Ylipäätään kaikenlainen uteliaisuus ilman aikomustakaan auttaa ja itsensä korottamisasiat tai taikuritemput ovat poissa laskuista. Jos tarkoituksellisesti mittailee tuollaisia asioita, niin se tapahtuu omilla voimilla, ja se tie ei pitkälle kanna.
Käyttövoimana on siis korkea moraali. Sydän kyllä kertoo mitä voi tutkia ja mitä ei.
Mitä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan, että mitataan tai tutkitaan asioita? Kun on päässyt hiukan edistymään, valtaosa mittauksista tapahtuu etänä ja lukuja etsimällä. Esimerkiksi kun talosta haetaan rasitteita, niin aletaan laskea nollasta ylöspäin lukuja. Mikä on värähtely sen ja sen kotona? Jos varpu taipuu vaikka kolmosen kohdalla alas, tiedetään, että talossa on maanläheinen vainaja. Sille on omat kuntoutus-ohjeet.
Voidaan luoda asteikko 1-10, kun tutkitaan jotain asiaa, vaikka suoliston terveyttä. 10 on täysin terve ja alle jäävät luvut kertoo, että jotain on pielessä.
Varputaidon opettelu on kaikille vilpittömille ihmisille vapaasti tarjolla. Se on ihmeellinen asia.
