Tilaa kuntoutus

Olin kärsinyt kuukausia, tai ehkä voidaan puhua vuosistakin, vetämättömästä olosta työpäivän jälkeen. Oikein mitään ei saanut aikaiseksi eikä jaksanut tehdä. Kuntoutuksen jälkeen olen ollut selvästi energisempi; työpäivän jälkeen jaksaa vielä puuhailla monia asioita ennen nukkumaan menoa. Mainitsin Jirille vielä kuntoutuksen jälkeen rahahuolista ja hän ystävällisesti putsaili talousasioita erikseen. Uskon että positiivisen energian lisääntyessä jaksaa pohtia ratkaisuja ongelmiin ja asiat alkavat pikku hiljaa sujua paremmin. Kiitos!

Ensimmäisen kerran kokeiltuani Elävien maassa palvelua vaikutuin siitä, kuinka toimiva se oli. Huomasin vaikutukset heti saman tien ja kokemus oli vaikuttava! Tunsin heti kuinka olo keveni huomattavasti ja tuntui, että sain kuntoutuksen myötä uutta uskoa elämään ja siitä, että voin todella aloittaa jälleen elämäni uudelta ”puhtaammalta” pöydältä. Koska olin ollut uupunut aiemmin, tuntui että sain palvelusta myös lisää voimauttavaa energiaa joka auttoi elämääni eteenpäin siinä kohtaa. Koska tämä ensimmäinen kokemus oli hyvin vaikuttava, olen sen jälkeen ottanut tälläisen kuntoutuksen aina silloin tällöin (noin kerran vuodessa), kun on tullut sellainen tunne ja olo, että sille on jälleen tarvetta. Voin lämpimästi suositella Outin ja Jirin palvelua!

Kuntoutuksesta on mennyt aikaa reilu kuukausi ja nyt pystyn selvemmin näkemään vaikutuksia. Välittömästi tuli kevennys, kun häiriöitä lähti suuret määrät, näitä olin varmasti itsekin aiheuttanut. Sattui jotain hauskoja pieniä onnenpotkujakin. Ihmissuhdesoppa selkiytyi, ihan kuin iso voimia vievä Bermudan kolmio olisi purettu elämästä muutaman viikon aikana. Välillä kuntoutuksen jälkeenkin oli vaikeita tunnelmia ja mörkkienergioita kimpussa, ilmeisesti omasta menneisyydestä nousevia... Pitemmällä tähtäimellä mielialani on kuitenkin noussut ja olen saanut uutta uskoa elämään. Neljästä mainitsemastani henkilöstä vastattavaa oli kolmelle, yksi oli halunnut tulla kuntoutukseen mukaan muuten vaan.

Olin jo pitkän aikaa kärsinyt jatkuvasta väsymyksestä ja nuutuneesta olotilasta, johon ei tuntunut löytyvän kunnollista selitystä. Tunsin, että moni asia tuntui pysähtyvän kuin seinään. Erityisesti rakkauselämässä ja ihmissuhteissa vaikutti olevan jatkuvasti ongelmia; mikään ei vaan edennyt tai tuntunut hyvälle. Tajusin, että nyt tarvitsen apua ja aloin googlettamaan erilaisia vaihtoehtoja, kunnes löysin Elävien maassa-verkkosivuille. Tunsin heti, että kuntoutuksesta voisi olla minulle apua ja laitoin tilauksen eteenpäin. Unenlaatuni on parantunut ja en enää kärsi samalla tavalla väsymyksestä kuin ennen kuntoutusta. Oloni on paljon kevyempi ja tasapainoisempi. Näen asiat kirkkaammin ja koen itsevarmuuteni lisääntyneen. Ihmissuhteiden osalta tunnen enemmän luottamusta ja selkeyttä sen suhteen, millaisen kumppanin haluan vetää puoleeni. Kiitos Outille ja Jirille. Teette tärkeää työtä ❤️

Tunsin kotonani olon pelokkaaksi, aavistin jotakin olevan meillä myös mieheni ja minun lisäksi. Kuului välillä kolinaa, ovi kävi ja kuin joku tulisi sisään kylmän tuulahduksen kanssa (tämän havaitsi myös pari vierasta). Mieheni ollessa ruoanlaittopuuhissa liesituulettimen päältä putosi yllättäin suolasirote lattialle ym ym. Oloni oli uupunut. Muistan kun luin miehelleni Facesta Elävienmaassa-ryhmästä tietoja ja kokemuksia ääneen, korvani menivät kuin lukkoon, kuin joku olisi halunnut häiritä minua. Heti kun laitoin kuntoutuspyynnön, oloni virkistyi vaikka eihän sitä heti tehtykään. Yritin tunnustella, miltä se tuntuu myöhemmin, en saanut tuntumaa. Olimme lomareissulla, kun sitten luin kuntoutusraportin ja olihan se luettavaa! Vainajia, kummituksia ja kauhukokemuksia liittyi asuntoon, myös meissä oli kirouksia ym. Kuitenkin palattuamme reissusta, koimme vielä jonkin asian olevan pielessä kodissamme: Lattian narahdus ja tuulahdus vielä sai miehelleni kylmät väreet, kun luuli minun olevan takanaan. Ilmoitin tästä Jirille, ja hän tsekkasi vielä tilanteen. Nyt tilanne on rauhoittunut ja oloni kevyt, emmekä ole huomanneet ”muita” asunnossamme.

Minulla on keskivaikea masennus ja olen eronnut. Lapset ovat luonani vuoroviikoin ja perheeseemme kuuluu myös koira. Työelämässä olen tällä hetkellä sairauslomalla. Oman itseni ulostuominen on ollut minulle haastavaa, huomaan piilottelevani itseä katseilta. Tietynlainen häpeän tunne on ollut nyt mukana. Semmoinen itseni alentaminen on kuulunut elämään. Huomaan kuntoutuksen aikana pikku hiljaa nostaneeni omia asoita etusijalle. Olotila on ollut ailahteleva, mutta enemmän semmosta eteenpäin menemistä mitä olenkin elämääni kaivannut. Olen huomannut, että kivojen asioiden lisääminen on tällä hetkellä teemana. Olen tutkiskellut itseä enemmän ja vähän haastanut itseä omien asoiden kanssa. Hoidon aikana tupakointi jäänyt. Mielenkiintoista tämä on ollut, vaikka isompia tuntemuksia ei ole oikeastaan tullut. Minulla on tuo mielialalääke vielä olemassa, joka ns. tasaa tunteita, niin uskon sen hiukan vievän kärkeä isommilta tunneaalloilta. Kysymyksiin joita lähetin kuntoutuksen jälkeen sain aina vastauksen.

Aiemmin sekä omani että mieheni ja poikani pinna oli usein kireällä ja ilmapiiri kotona oli jollakin lailla tukkoinen. Kuntoutuksen aikana huomasin olevani todella herkillä ja itkin helposti pienistäkin asioista. Nyt kotona on taas tilaa hengittää. Ilmapiiri on leppoisampi ja keskustelemme asioista ilman että korotamme ääntä. Pinna on pidentynyt kaikilla ja olo on seesteisempi.

Olen ollut henkisen kehityksen polulla jo muutamia vuosia. Mutta arki on kulunut työtä tehdessä, yrittäjänä työpäivät olivat pitkiä ja uupumus kolkutteli nurkan takana. Toiveet lisätä henkisyyttä arkeen tuntui kaukaiselta haaveelta. Universumi kuitenkin puuttui peliin ja mullisti kertaheitolla pelilaudan. Nyt on irtipäästetty kaikesta vanhasta, ja polku on avautunut uudella tavalla. Kaikkihan pitäisi nyt olla kohdallaan. Ei stressiä eikä kiirettä, yöunet 8-10 tuntia. Mutta väsymystä ja saamattomuutta suunnattomasti. Vai olenko vain laiska, nyt kun ei tarvitse suorittaa? Ystävä vinkkasi, että olenko tutkinut uuden taloni säteilyt? Kehotti tekemään tutkimuksen ja kertoi Elävien Maassa- sivustosta. Teinkin tilauksen kuntoutuksesta siltä seisomalta. Kun tulokset tulivat, olin hämmästynyt, olin raahannut mukanani uuteen kotiini joukkueellisen vainajia ja taisi siellä jokunen jo odotella muuttoani. Olin tehnyt suojauksia säännöllisen epäsäännöllisesti, nyt päiväni alkaa suojauksen tekemisellä. Kuntoutuksen jälkeen energiani kohosivat selkeästi ja olo on ollut kepeä. Energisyys on tuntunut kaikessa, myös henkisissä harjoituksissa ja hoidoissa. Suosittelen kuntoutuksia kaikille, etenkin jos tuntuu synkältä ja on matalissa energioissa. Haitallisten maasäteilyiden poistosta minulla on kokemus jo vuosikymmeniä sitten. Tyttäremme rasitusastma saatiin hoidettua linjojen katkaisulla, piippua ei enää tarvittu.

Koin oloni oudon raskaaksi ja ilottomaksi, vaikka mitään syytä tähän ei ollut, asiat ovat elämässäni hyvin. Olotila ei myöskään tuntunut keventyvän yhtään vaikka kuinka koetin tehdä itselleni mieluisia asioita jne. Päivät olivat tasaisen harmaita. En tiedä tarkkaa kuntoutuksen ajankohtaa mutta tunsin sen vaikutukset: rintakehäni keveni, kuin jokin kummallinen painolasti olisi otettu päältäni pois. Peruspositiivinen luonteeni alkoi taas tulla esille ja päivät saavat jälleen eri sävyjä, myös ilo alkoi jälleen löytyä. Kokemus oli kaikin puolin hyvä ja rohkaiseva. Oli helpottavaa saada syitä tylsälle fiilikselleni.

Tilasin kuntoutuksen kotiimme, kun pohdin, onko meillä maasäteilyä. Kotimme lähellä on räjäytelty maata viime vuonna. Kuntoutusraportti oli todella laaja ja kiitollisin mielin sitä katselin. Paljon oli kotonamme ja itsellä ylimääräistä, joka saatiin tässä vapautettua. Poikamme vointi parani kuntoutuksen jälkeen. Hän on saanut vähemmän raivokohtauksia. Mieleeni tulikin aika jolloin muutimme tähän kotiin. Hän pelkäsi tulla sisälle. Jotain hän siis varmasti aisti. Palvelu oli sydämellistä. Minulle jäi positiivinen kuva palvelusta, vaikka ei mikään kaiken parantava ihmesauva olekaan. Niin kuin ei mikään muukaan, vaan monien hyvien asioiden summa.

Oloni on taas kevyempi, ärtyisyys ja kiukkuisuus poissa. Kodissa on kevyet energiat ja siellä on hyvä olla, niin kuin silloin, kun siihen kotiin muutimme.

Oloni alkoi heti kevetä ja yllättäen alkoi virrata lisää energiaa. Sain uskoa omaan luomisvoimaan ja siihen, että jatkossa pystyn luomaan omaa elämääni kevyemmin ja helpommin.

Kuntoutuksen ansiosta pojan keskittymiskyky parani ja hänen asenne omia kykyjä ja asioiden harjoittelua kohtaan muuttui paremmaksi. Taidot alkoivat karttua ja yhdessä tekemisestä tuli taas mukavaa.

Huomasin muutoksen keventyneessä ja huolettomammassa henkisessä olossa; itseluottamus tuntui kasvaneen ja ajatukset olivat paljon selkeämmät kuin aiemmin. Ihan kuin verho olisi vedetty ajatusteni edestä pois ja saatoin taas nähdä ja kuulla selkeästi oman sisäisen ääneni. Tuntuu, kuin olisin taas oma itseni enkä tunne enää kummallista henkistä vetoa alaspäin.

Tuli vapautunut olo ja on paljon helpompi olla oma itseni ja oma persoonani ikään kuin tuli kaiken roskan alta esiin! Kotona tunnelma keveni heti ja raskaat energiat ja häiriköt olivat poissa!

Kuntoutuksen jälkeen tuli syvä rauhan tunne, aivan kuin olisi vapautunut ison taakan alta.

Kuntoutuksen jälkeen olo oli tosi kevyt, kuin olisi lähtenyt painoa pois ja energiaa tuli valtavasti. Jaksoin puuhastella kaikkia rästiin jääneitä töitä.

Kuntoutuksen jälkeen huomasin kuinka voimaantunut ja virkeä olin.

Ennen kuntoutusta tuntui, että kannattelen koko maailman murheita harteillani. Tuntui, että minun on ohjattava läheisiäni oikeaan suuntaan, vaikka todellakin tiedän, että jokainen heistä on täysin kykenevä tekemään elämässään juuri itselleen oikeat ratkaisut juuri itselleen oikeaan aikaan. Olen ottanut isäni kuoleman jälkeen painolastikseni myös isäni kumppanin. Hänellä on kaksi omaa poikaa ja minä olen aina näytellyt sivuosaa heidän uusperhekuviossaan. Minulla oli joku painava velvollisuudentunto kysellä ”äitipuoleni” kuulumisia ja huomioida häntä myös muilla tavoin vaikka se ei tule minulta luonnostaan ja se vei minulta voimia ja aiheutti aina melkoisen tunteiden kirjon. Olen myös kokenut syyllisyyttä (tai tullut syyllistetyksi) saamastani isäni perinnöstä. Työskentelen asiantuntijana teollisuuden alalla ja koen ihmisten tärkeilyn ja keksityn kiireen ahdistavana. Kun paraskaan meistä ei ole korvaamaton ja maapallo jatkaa pyörimistään ja luonto elää ajallaan ihmisen aikatauluista piittaamatta. Kotimme on vanha rintamamiestila. Tiedän siinä olleen paljon pahaa mieltä niin maan luovutuksessa kun evakoiden elämän polulla. Talon paikka on annettu evakoille tulevan tielinjauksen kohdalta, siis jo rakentaessa on ollut pelko, että talon yli rakennetaan iso tie. Voi ihmisten pahuutta. Talo kuitenkin edelleen on, tie menee muualla, evakoiden istuttamat suuret tammet suojaavat meitä vieläkin. Ilmapiiri on kuitenkin ollut painostava ja aiheuttanut tiedostamatonta levottomuutta. Välillä tuoksui marjakeitto ja lämmittämätön uuni antoi lämpöään, tämän huomasivat myös useat vieraat. Ajattelin, että muori siellä ja otin hänet hyvällä vastaan, hän tuntui hyvältä. Kuntoutuksen jälkeen ilmapiiri kotona on seestynyt. Olen ensimmäistä kertaa jopa istuttanut kasvimaan. Ideat ja aikomukseni muuttuvat entistä useammin toiminnaksi. Olo on seesteisempi ja ajatus kirkas. Olen vahvemmin omien arvojeni takana ja tunnen olevani valmiimpi tekemään ratkaisuja, isojakin. Luottamus läheisteni harkintakykyyn ja turvassa pysymiseen on palautunut. Maailmanmurehtijan taakkani on helpottanut. Henkimaailman läsnäolon jotenkin tiesinkin. Nuo piru, kirous ja menneisyyden asiat kyllä kinnostaisi vielä avata. Se täytyy vielä sanoa, että minulle todella rakas ja läheinen sielu (eläin) siirtyi ihan äskettäin aineettomalle puolelle. Suru ja kaipuu on kuitenkin jotenkin taka-alalla ja päälimmäisenä tunteena jäi rakkaus.