Minulla on keskivaikea masennus ja olen eronnut. Lapset ovat luonani vuoroviikoin ja perheeseemme kuuluu myös koira. Työelämässä olen tällä hetkellä sairauslomalla.
Oman itseni ulostuominen on ollut minulle haastavaa, huomaan piilottelevani itseä katseilta. Tietynlainen häpeän tunne on ollut nyt mukana. Semmoinen itseni alentaminen on kuulunut elämään.
Huomaan kuntoutuksen aikana pikku hiljaa nostaneeni omia asoita etusijalle. Olotila on ollut ailahteleva, mutta enemmän semmosta eteenpäin menemistä mitä olenkin elämääni kaivannut. Olen huomannut, että kivojen asioiden lisääminen on tällä hetkellä teemana. Olen tutkiskellut itseä enemmän ja vähän haastanut itseä omien asoiden kanssa.
Hoidon aikana tupakointi jäänyt.
Mielenkiintoista tämä on ollut, vaikka isompia tuntemuksia ei ole oikeastaan tullut. Minulla on tuo mielialalääke vielä olemassa, joka ns. tasaa tunteita, niin uskon sen hiukan vievän kärkeä isommilta tunneaalloilta.
Kysymyksiin joita lähetin kuntoutuksen jälkeen sain aina vastauksen.